Hae

Add filter Add group

81 items

Brusin, K. 1922. Mietteitä urheilun propaganda-arvosta. Suomen Urheilulehti, 263–264.

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082

Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604132192

Eklund, A. 1925. Propaganda. Idrottsbladet, 114.

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Ervasti, E-L. 1984. Urheilu ja ihmiskuva. Tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-82020#/page=14

Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986

Helin, S. 2010. Tiananmenin aukiolta Linnunpesään: Pekingin olympialaiset paikan ja ideologian konfliktina Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2001–2008. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21093

Hetemaa, M. 1998. Olympialaiset kylmän sodan varjossa. Suomen lehdistön asennoituminen ulkomaisiin kisavieraisiin ja urheilijoihin Helsingin olympialaisissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hietanen, R. 2004. Identiteetin rakentuminen pohjalaislehtien yleisurheilujutuissa. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hurskainen, A. 2019. ”Hymyillään kaikille eikä näytetä pahaa naamaa, vaikka sisällä kuinka jurnuttaisi”. Suomalainen kansallinen identiteetti julkisessa keskustelussa Helsingin olympiavuonna 1952. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013835

Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480

Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536

Itkonen, H. 2008. Media tulkitsee ja tekee urheilua. Fair Play 41(2), 4–5.

Jauhiainen, E. 2023. "Qatarissa löyhkää edelleen" : Jalkapallon MM-turnauksen ihmisoikeusongelmat suomalaisessa urheilujournalismissa. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma

Jouppi, E. 2008. "Must on tullu urheiluhullu." Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150

Jurkola, M. 2004. Kaupallisuuden ja ruumiillisuuden muuttuvat tulkinnat – sisällönanalyysi Fitness-lehden vuosikerroista 1993, 1998 ja 2002. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kaarkoski, T. 2009. Eurohuumaa ja potkuja. Tampere Unitedia ja HJK:ta koskeva uutisointi iltapäivälehdissä kaudella 2007. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.