Hae

Add filter Add group

9 items

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.

Koljonen, K. 2004. Valmiiksi naurettu juoru veti verkon vakavaksi. Media & Viestintä 27(1), 137–151.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62458

Koskela, J. 1995. Amerikan halkijuoksut 1928 ja 1929. Urheilullisuus – suomalaisuus – julkisuus. Teoksessa A. Nevala (toim.) Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995. Joensuu: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 163–174.

Luikku, S. 1998. Kaikki muuttuu paitsi urheilujournalismi: "nuorten vammattomien miesten tulospörssi hallitsee urheilusivuja". Liikunta & Tiede 35(3), 30–31.

Meinander, H. 1994. Sportjournalismus in Kriegszeiten. Ein Beispiel aus Finnland. Teoksessa M. Lämmer (toim.) Stadion – Internationale Zeitschrift für Geschichte des Sports, XIX/XX. Sonderband, Beiträge zur Geschichte des Sports in Nordeuropa 1993/94, 187–197.

Nieminen, S. 1998. Propagandasta jalkapallon mediasirkukseen. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Jyväskylä: Atena, 111–129.

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.