Hae

Add filter Add group

29 items

Arponen, A. O. 1991. Anni Collan: ensimmäinen urheilutoimittajanainen. Kisakenttä 80 vuotta. Kisakenttä 81(12), 451–452.

Blomberg, H. 1984. Nainen urheilutoimittajana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Blomberg, H. 1985. Nainen urheilutoimittajana. Liikunta & Tiede 22(4), 178–181.

Borenius, A. 2011. Urheilutoimituksen esimies Sinikka Rajamäki: ”Pahinta olisi olla kiintiönainen”. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 50–51.

Cygnel, S. 1998. Urheilutoimittajanaisten juttuaiheet ja juttutyypit sanomalehtien urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Haapalainen, M. 2022. Annu Ruotsalainen kirjoittaa lätkästä ja on siksi lukijan mielestä ”ruma mummo” – ”Jääkiekkoyhteisö tarvitsee naisten mielipiteitä”. Journalisti 1.2.2022.

https://journalisti.fi/artikkelit/2022/02/annu-ruotsalainen-kirjoittaa-latkasta-ja-on-siksi-lukijan-mielesta-ruma-mummo-jaakiekkoyhteiso-tarvitsee-naisten-mielipiteita/

Hannula, M. 2015. Naisurheilutoimittajapioneerit: Usarin Riitta ja Hesarin Reetta. Fair Play 48(4), 62–63.

Hurme, J. 2025. Vetoomus Suomen naisille (artikkeli naisten hakeutumisesta urheilutoimittajiksi). Urheilulehti (49), 67.

Järviö, T. 1995. Miksi naistoimittajille annetaan aina ns. naisten lajit? Yksi meistä: Päivi Niemi. Fair Play 28(1), 10.

Kanerva, J. 2025. Saara saa suunsa auki. Helsinkiläinen Saara Wahlgren, 31, on koripallon todellinen monitoimija. Urheilulehti (10), 28–31.

Kleemola, I. 2008. Anni Collan. Kisakentillään. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisu 39.

Koivuranta, R. 2012. Naistoimittajat kokoontuivat jääkiekkoaiheiseen illanviettoon. Fair Play 45(1), 23.

Lehtonen, J. M. 2021. Journalismi naisistuu. Journalistiliiton jäsenistä yli puolet ja journalismin opiskelijoista jopa 80 prosenttia on naisia. Se ei tarkoita, että ala olisi tasa-arvoinen. Journalisti 96(6), 18.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-62021#/page=18

Leinonen, J. 2015. Yksi meistä: Anneli Lujanen teki uraauurtavaa työtä miehisessä maailmassa. Fair Play 48(3), 30–31.

Liisanantti, H. 2003. Ruutukasvoja vai moniosaajia? Naiset television urheilutoimittajina. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Luikku, S. 2001. Naisena urheilutoimituksessa silloin ja nyt. Suomen Urheilulehti (26), 12.

Luikku, S. 2025. Hilla Blombergia luultiin työmatkalla mieskollegansa sihteeriksi. ”Koin, että minun piti olla kaksi kertaa parempi kuin miehet.” Journalisti 13.2.2025.

https://journalisti.fi/artikkelit/2025/02/hilla-blombergia-luultiin-tyomatkalla-mieskollegansa-sihteeriksi-koin-etta-minun-piti-olla-kaksi-kertaa-parempi-kuin-miehet/

Luikku, S. 2025. Terävä kieli ja paksu nahka. Kun Hilla Blomberg aloitti Ylen urheilussa 1980-luvun alussa, naispuoliset urheilutoimittajat saattoi laskea lähes yhden käden sormin. Urheilulehti (9), 26–31.

Meriläinen, R. 2015. Tytön tie. Helsinki: Kirjapaja.

Mäkelä, K. 2008. Urheilutoimittajanaisten työssään kokema syrjintä. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Niemi, P. 1991. Perheen perustaminen kielletty. 15 urheilutoimittajanaisesta vain yhdellä on lapsia. Fair Play 24(2), 7.

Nyholm, T. 2016. ”Nirppa ei pärjää”. Minna Kallasvuo nauttii urheilutoimittajan työn luonteesta ja on ylpeästi ”nipo”. Fair Play 49(2), 19.

Oksman, P. & Partanen, K. 1975. Nainen liikuntatiedottajana. (The woman sports reporter). Stadion (5), 172–175.

Pohjalainen, A. 2011. Mies, joka vakiinnutti kisastudiot Suomeen. Kari Mänty toivoo enemmän naisia asiantuntijoiksi äijälajeihinkin. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 39–43.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20326