Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.
Anttila, T. 1994. Urheilijat arvioivat sanomalehtien urheilu-uutisointia: Lisää naisia urheilusivuille! Suomen Lehdistö 65(10), 6–8.
Hara, K. 1998. Juoksevan naisen kauneus. Suhtautuminen naisten yleisurheiluun alan järjestöissä ja lehdissä Suomessa 1907–1923. Tampereen yliopisto. Historiatieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Hatunen, E. 2018. Miehet otsikoissa, naiset marginaalissa. Fair Play 51(2), 17.
Herberts, C. 2009. Naisjalkapalloplaneetta nimeltä Suomi. Fair Play 42(3), 13–14.
Huttula, S. 2004. Gendered nationality in sports news. A cross cultural study of a Finnish and an Australian newspaper. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
Juntikka, K. 1998. Nais- ja mieskuva sanomalehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
Järvinen, T. 2002. Sportjournalistik ur ett könsperspektiv. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.
Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.
Karjalainen, N. 2000. How does Sports Illustrated write about female and male athletes? A systemic functional analysis. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.
Kaunisto, E. 2020. Ravimiehet ja tallitytöt. Sukupuolidiskurssit Maaseudun Tulevaisuuden hevosaiheisissa artikkeleissa 1950–1990-luvuilla. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Kinos, E. 2008. Naisjalkapalloilijoiden representaatiot Futari Magazinen ja Football Magazinen kuvakerronnassa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Kleemola, I. 1986. Naisista urheilulehdessä. Kisakenttä 76(4), 138–139.
Klein, M-L. & Raivio, M. 1987. Women in the discourse of sport reports. Teoksessa M. Raivio (toim.) Abstracts of the Jyväskylä congress on movement and sport in women's life, August 17.-21, 1987. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kolamo, S. 2006. Football, Media and the Body: Finnish Footballers as War Machines. Teoksessa World Cup Conference Leipzig 2006: Football, Media & Everyday Life.
Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.
Laine, L. 1989. The nature of woman – The nature of man: The effects of gender images on organizing sport in Finland in the 1920s and 1930s. Teoksessa M. Raivio (toim.) Abstracts of the Jyväskylä Congress on Movement and Sport in Women's Life, August 17.-21, 1987. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lehtinen, T. 2006. Sankarista tähdeksi – suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Lehtisaari, M. 2019. Naisten urheilu saa yhä enemmän palstatilaa. Fair Play 52(3), 22–23.
Liao, J. & Markula, P. 2009. Reading media texts in women’s sport: Critical discourse analysis and Foucauldian discourse analysis. Teoksessa P. Markula (toim.) Olympic women and the media. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 30–49.
Lumpiola, M. 2004. Naisurheilija uhrautuu menestyäkseen, miesurheilijan vaimo uhrautuu menestyksen vuoksi. Retorista analyysia Urheilulehden ja naistenlehden tavoista kirjoittaa menestyneestä urheilijasta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
