Hae

Edit search

101 julkaisua

Ruuskanen, U. 2010. Harri Pirisen kolumnissa sovinismin tuoksahdus. Mielipide. Veikkaaja (42), 97.

Ruutu, L. 2017. ”Ensin häät ja sitten jättipotti Singaporessa.” Naisurheilijoiden representaatioita Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2016. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Räsänen, E. 2021. Suomen keihäskarju ja neiti huoleton: Huippu-urheilijoiden sukupuolirepresentaatiot iltapäivälehdissä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

Rönkä, J. 2014. Rohkea avaus. ”Pitäisikö median lisätä naisurheilun seuraamista?” Urheilulehti (47), 3.

Saarenmaa, L. 2010. Kuningaskotkan kosteat kisareissut – miesurheilijat ja alkoholi mediassa. Media & Viestintä 33(1), 136–143.

Salovaara, H. 2015. “A fine line”: Crossing and erecting borders in representing male athletes’ relationships to nature. Teoksessa D. Rellstab & N. Siponkoski (toim.) Rajojen dynamiikkaa, Gränsernas dynamik, Borders under Negotiation, Grenzen und ihre Dynamik. VAKKI Publications 4. Vaasa, 77–85.

Santapukki, E. 1998. L’image du sport feminin et en Finlande: étude comparative de la langue des journaux français et finlandais. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Sihvonen, V. 1993. Lehtien tuottama ilmiö Ringa Roposta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Sonninen, A-P. 1998. Tutkija: Media väheksyy edelleen naisten urheilua. Suomen Urheilulehti (22), 9.

Tanhuanpää, A. 2019. Anni Vuohijoelta perustavaa laatua oleva kysymys SuomiAreenalla: Miksi pufferoida vain pelkän naiseuden takia? Fair Play 52(3), 21.

Tekijä tuntematon. Nuoria ja naisia ei pidä unohtaa urheilujutuissa. 1998. Suomen Lehdistö 68(5), 5.

Tekijä tuntematon. TV syrjinyt naisurheilua. 1987. Sanomalehtimies-Journalisten 63(8), 10.

Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.

Tiihonen A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa J. Sipilä & A. Tiihonen (toim.) Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 229–251.

Toroi, N. 2007. Tasa-arvoinen urheilumedia? Naisurheilun asema television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

Turtiainen, R. 2010. Kuningaslaji ja perintöprinsessat – jalkapallon maskuliinisuudesta. Peili 1/2010, 18–20.

Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.

Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

Turtiainen, R. 2020. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä. Liikunta & Tiede 57(2), 38–41.

Ukkonen, M. 2014. Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

Valkama, M. 2009. Karvamunan kailotukset. Journalisti 89(15).

Vihavainen, R. 1987. Mistä pienet tytöt ottavat sankarinsa? Naisten liikunta ja naisurheilu joukkotiedotuksen kuvaamana. Kisakenttä 77(5), 109, 205.