Hae

Add filter Add group

168 items

Paloheimo, P. 1973. Yleisradio ja urheilujärjestöt: kaupankäyntiä urheilusta. Teoksessa K. Heinilä & J. Wuolio (toim.) Huippu-urheilu ja yhteiskunta. Jyväskylä: Jyväskylän Kesä ry, 139–142.

Pirskanen, L. 1969. Sanoman surkeutta. Hiihtäjä (4), 109–110.

Poutanen, E. 1995. Urheilulääkärit peräsivät toimittajilta kriittisyyttä. Fair Play 28(2), 4.

Pärnänen, A. 2013. ”Ei ymmärretä mistä kirjoitetaan”. Millaista suomalainen urheilujournalismi on urheilijan näkökulmasta? Kaksi media-alaa opiskellutta urheilijaa vastaa. Urheilusanomat (30), 55.

Raatikainen, J. 1993. Kaupallisuus on uhka urheilun itsenäisyydelle. Fair Play 26(3), 6.

Rantala, P. 2006. Suomalainen huippu-urheilijanainen. Millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://lauda.ulapland.fi/bitstream/10024/59836/1/5377.pdf

Rantanen, J. 1996. Touru ei puhu Veikkaajalle. Veikkaaja (22), 10.

Rapakko, T. 1976. Tiedottamisen laiminlyönnin syy on itse suunnistajassa. Suunnistaja (2), 2.

Rask, R. 1985. Suomalaiset urheilutoimittajat huippu-urheilun järjestelmässä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102

Rautiainen, R. 2005. Kaukalossa kolisee, hiekkalaatikolla höyryää. Mitä yhteistä on Ilta-Sanomien uutispäätoimittaja Hannu Savolalla, Suomen urheilukirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikalla ja tunnetulla jääkiekkotoimittajalla, Iltalehden urheilutoimittaja Pekka Jalosella? Fair Play 38(1), 10.

Relander, J. 2005. Kenen kisat, sen uutinen. Urheilun aika 1(1), 50.

Remmel, G. & Inkilä, V-P. 2014. Ruma yksinkertaisuus. Media puhuu tähdistämme ylivertaisina ratkaisijoina, mutta unohtaa systeemin, joka antaa parhaille yksilöillemme mahdollisuuden loistaa. Urheilulehti (43), 44–48.

Richardson, E. 2011. The Finns were happy to let Baxter make a fool of himself. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 57.

Riihentupa, T. 2020. Toimittajatkin syövät kakusta. Viekö Urheilutoimittajain liitto leivän urheilijoiden suusta? Urheilulehti (26), 25.

Rindell, H. 2001. Analyyttisyys ei olisi pahaksi. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 26.

Roimela, T. 2021. Sponsorinimiä on käytetty käytännössä aina. Kalevan kisojen nimi virallistettiin jo vuonna 1937, mutta usein sponsorinimiä yhä vältellään journalismissa. Fair Play 54(4), 44–46.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Roimela, T. 2023. Urheilujournalismin verkkobibliografia on jättimäinen ja myös tärkeä aihe. Fair Play 56(2), 10–11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2023/

Rönkä, J. 2007. Miksi? Urheilulehti on joutunut viime päivinä jälleen kerran tulilinjalle siitä, miksi Urheilulehti kirjoittaa suomalaisesta urheilusta negatiivisesti. Urheilulehti (21), 4.

Rönkä, J. 2009. Suoraa piratismia. Urheiluun on nousemassa uudenlainen uhkakuva – suoriin televisiolähetyksiin liittyvä piratismi. Urheilulehti (9), 2.

Salmela, M. 2013. Maikkari murroksessa. Urheilulehti (22), 9.

Savela, J. 1991. Urheilutoimittaja ja huippu-urheilun järjestelmä: Lajiniilon pitkä tie analyytikoksi. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Seppänen, P. 1994. Katsojakato toimittajan syy? Loistava kirjoitus upeasta ottelusta. Fair Play 27(2), 4–5.

Seppänen, P. 1996. Pahentaako nimi joukkueen? Kaupallisilla seuranimillä on kirjava käyttöarvo. Fair Play 29(4), 12–13.