Hae

Add filter Add group

206 items

Portman, H. 2001. Enemmän miksi-kysymyksiä. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 22–23.

Pullinen, M. K. 1997. Urheilu arvojen ilmentäjänä – urheilullisen ja taloudellisen menestyksen välinearvot jääkiekkoseura Saimaan Palloa koskevassa lehtikirjoittelussa. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Puronen, J. 1991. Urheilujournalismi urheilun ja yhteiskunnan välisen suhteen kuvaajana ja peittäjänä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pänkäläinen, S. 1991. Urheilujournalismi staattista kuin mikä. Sanomalehtimies-Journalisten 67(14), 17.

Pänkäläinen, S. 1997. Urheilujournalismissa paljon mahdollisuuksia. Riittävätkö vanhat eväät? Suomen lehdistö 67(5), 6–7.

Pänkäläinen, S. 1997. Voisivatko lätkäkisat opettaa jotain urheilujournalismista? Journalisti 73(11), 18.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismiko kritiikitöntä? Teoksessa R. Salokangas & T. Perko (toim.) Kymmenen kysymystä journalismista. Jyväskylä: Atena, 161–182.

Pänkäläinen, S. 2021. Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle. Liikunta & Tiede 58(1), 17–20.

https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilujournalismi-ja-median-muutos-vahemmalla-vaella-enemman-juttujauseammalle-kanavalle.html

Pärnänen, A. 2020. Pauli Aalto-Setälä ja Saska Saarikoski tiivistivät, kuinka näköalattomasti suomalainen journalismi suhtautuu urheiluun. Journalisti 7.5.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/

Pärnänen, A. 2020. Suomalainen urheilujournalismi ei täytä sivistystehtäväänsä. Journalisti 12.11.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/

Pärnänen, A. 2022. Vuosi 2021 jätti urheilujournalismiin ison tyhjiön – urheilutoimittajien kannattaisi huolestua alastaan. Journalisti 4.1.2022.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/01/vuosi-2021-jatti-urheilujournalismiin-ison-tyhjion-urheilutoimittajien-kannattaisi-huolestua-alansa-nakymasta-kirjoittaa-antti-parnanen/

Raatikainen, J. 1995. Miestoimittajat väheksyvät terveellistä naisliikuntaa. Fair Play 28(2), 10.

Rantala, T. 1987. Miten myönteistä julkisuutta: hyppyonnettomuus on takuutavaraa etusivulla. Laskuvarjourheilu 11(1), 28–29.

Rantanen, V. 2012. V-tyyli pitää loppuun saakka. Veikkaaja (1), 8.

Rantanen, V. 2019. Journalismin puolesta. Urheilulehti (16), 3.

Remmel, G. 2016. Hölmöyden apartheid. Miksi Suomessa ruokitaan tyhmyyttä julkisessa keskustelussa? Urheilulehti (4), 36–39.

Riekkinen, L. 1987. Näin se on nähtävä: Urheilujournalismi aiheena Tahkon turpakäräjillä. Latu ja polku 47(2), 18–19.

Riihentupa, T. 2019. Ennen kaikki ei ollut paremmin. Fair Play 52(4), 40.

Roiha, M. 2014. Sotšin kisat haastavat toimittajan ammattietiikan. Journalisti 90(2), 13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/23206675/journalisti_2014_0602_13.pdf

Roimela, T. 2022. Forssassa huomattiin, että muutos ei välttämättä olekaan huono asia. Fair Play 55(3), 10.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Ruuskanen-Himma, E. 2001. Vain sadasosa urheilusta mahtuu urheilusivuille. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 36.

Rönkkö, J. 1995. Syyllistäminen urheilujournalismissa. Esimerkkitapauksena Risto Ulmala. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Rönkä, J. 2002. Korppi korppia syö. Suomessa on vallalla ihmeellinen mediakulttuuri. Urheilulehti (25–26), 2.

Rönkä, J. 2011. Muutama sananen seuraamisurheilusta. Urheilulehti täyttää maaliskuussa 114 vuotta. Urheilulehti (51–52), 2–3.