Hae

Edit search

37 julkaisua

Alhoniemi, I. & Vainikka, M. 1985. TV2:n urheilupomo: Huippu-urheilu ei elä ilman televisiota. TUL-lehti (8), 5.

Haapasalo, J. & Parikka, R. (toim.) 1976. Talviolympialaisten seuraaminen radiosta ja televisiosta 3.-15.2.1976. Oy Yleisradion Ab:n PTS-elin. Sarja B8.

Heikkinen, S. 1994. Julkisen palvelun urheiluohjelmien seuraaminen vanhassa ja uudessa välineympäristössä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Heiska, T. & Kukkonen, P. 1981. Penkkiurheilun yhteys omakohtaiseen liikunnanharrastukseen ja penkkiurheilijan sosiaalistumisprosessi. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Itkonen, H. 2005. Hurrausta, kannustusta ja aaltoja – urheiluyleisön muodonmuutos. Liikunnan ja Urheilun Maailma (8)5.

Karjalainen, M. 2011. Riikka Turtiainen: "Digitalisointi toi urheiluun täysin uusia ulottuvuuksia." Fair Play 44(4), 18.

Karjalainen, M. 2020. Suorat urheilulähetykset kiinnostavat. Kaakon Viestinnässä ollaan iloisia jalkapallon Kakkosen suosiosta. Fair Play 53(4), 40–41.

Karppinen, L. 2005. Jääkiekko jäi hiihtolajien jalkoihin. Suomen suosituimpana urheilulajina pidetty jääkiekko jäi tammikuun tv-katsojaluvuissa kauas perinteisten hiihtolajien taakse. Urheilulehti (6), 4–5.

Karvinen, J. 1982. Urheilun seuraaminen joukkotiedotusvälineiden kautta ja kilpailupaikoilla sekä seuraamisen yhteydet omakohtaiseen liikuntakasvatukseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kasari, H. 1991. Tieto janottaa: suomalaiset ahmivat television urheilulähetyksiä. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Liikuntatieto napin alle – seminaari Kaupunkiopistolla Espoossa 21.-22.11.1991. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Ketola, A. 2020. Maksullisten urheilukanavien kuluttajien profiili, motiivit ja arvostukset Suomessa – tapauskohtaisessa tarkastelussa Ruutu+ -palvelun tilaajat. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Koski, P., Laine, A. & Matilainen, P. 2016. Urheilun ja liikunnan seuraaminen. Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 51–56.

Kuuppelomäki, T. 2003. Miksi TV-urheilu kiinnostaa? Tapaustutkimus vuoden 2002 jalkapallon MM-lopputurnauksen seuraamisesta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A., Koski, P. & Matilainen, P. 2020. Urheilun ja liikunnan seuraaminen paikan päällä sekä tiedotusvälineistä. Teoksessa S. Kokko, R. Hämylä & L. Martin (toim.) Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1, 96–103.

Munkki, K. 2003. Kaverillinen katsojasuhde ja miten sellainen rakennetaan. Tutkimus television, urheilujournalismin ja katsojien välisistä suhteista televisio-ohjelmassa SM-liiga Hockey Night. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Pihlajamäki, H. 2014. Kiinni verkossa. WiderScreen 17(3–4).

Pirinen, H. 2010. Vaadin korvamerkintää Yle-maksulleni. Veikkaaja (40), 5.

Pyykkönen, T. 1991. Urheiluruutu kiehtoo. Liikunta & Tiede 28(1–2), 46–47.

Rantanen, J. 2010. Riikka Turtiainen tutkii penkkiurheilun siirtymistä nettiin: ”Jaettu kokemus parempi kokemus”. Fair Play 43(1), 18.

Riihentupa, T. 2014. Twitter – reaaliaikaisuuden päätepiste? WiderScreen 17(3–4).

Rönkä, J. 2010. Seitsemän ottelua suorana samanaikaisesti. URHOtv uskoo kotimaisen urheilun ja paikallisuuden tuovan sille viidessä vuodessa miljoona asiakasta. Urheilulehti (10), 4–5.

Salomaa, E. 2016. Livetviittaaminen jalkapallon MM-kisojen mediaspektaakkelissa - Sosiaalisen television faniutuva yleisö. Media & Viestintä 39(3), 137–160.

Salomaa, E. 2020. ”Nyt Litti järki käteen!” Televisiolle suunnatut direktiivit #ylemmfutis-tviiteissä. Virittäjä 124(3), 352–379.

Savikoski, J. 2019. E-urheilun seuraamisen maksuhalukkuus. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.