Hae

Add filter Add group

24 items

Alhoniemi, I. & Vainikka, M. 1985. TV2:n urheilupomo: Huippu-urheilu ei elä ilman televisiota. TUL-lehti (8), 5.

Haapasalo, J. & Parikka, R. (toim.) 1976. Talviolympialaisten seuraaminen radiosta ja televisiosta 3.-15.2.1976. Oy Yleisradion Ab:n PTS-elin. Sarja B8.

Heikkinen, S. 1994. Julkisen palvelun urheiluohjelmien seuraaminen vanhassa ja uudessa välineympäristössä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Heiska, T. & Kukkonen, P. 1981. Penkkiurheilun yhteys omakohtaiseen liikunnanharrastukseen ja penkkiurheilijan sosiaalistumisprosessi. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Henricson, M. 2001. Sport över språkgränsen: en undersökning av de svenskspråkiga TV-sportprogrammens innehåll och deras finskspråkiga tittare. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Itkonen, H. 2005. Hurrausta, kannustusta ja aaltoja – urheiluyleisön muodonmuutos. Liikunnan ja Urheilun Maailma (8)5.

Karjalainen, M. 2011. Riikka Turtiainen: "Digitalisointi toi urheiluun täysin uusia ulottuvuuksia." Fair Play 44(4), 18.

Karppinen, L. 2005. Jääkiekko jäi hiihtolajien jalkoihin. Suomen suosituimpana urheilulajina pidetty jääkiekko jäi tammikuun tv-katsojaluvuissa kauas perinteisten hiihtolajien taakse. Urheilulehti (6), 4–5.

Karvinen, J. 1982. Urheilun seuraaminen joukkotiedotusvälineiden kautta ja kilpailupaikoilla sekä seuraamisen yhteydet omakohtaiseen liikuntakasvatukseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kasari, H. 1991. Tieto janottaa: suomalaiset ahmivat television urheilulähetyksiä. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Liikuntatieto napin alle – seminaari Kaupunkiopistolla Espoossa 21.-22.11.1991. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Kuuppelomäki, T. 2003. Miksi TV-urheilu kiinnostaa? Tapaustutkimus vuoden 2002 jalkapallon MM-lopputurnauksen seuraamisesta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Munkki, K. 2003. Kaverillinen katsojasuhde ja miten sellainen rakennetaan. Tutkimus television, urheilujournalismin ja katsojien välisistä suhteista televisio-ohjelmassa SM-liiga Hockey Night. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Pirinen, H. 2010. Vaadin korvamerkintää Yle-maksulleni. Veikkaaja (40), 5.

Pyykkönen, T. 1991. Urheiluruutu kiehtoo. Liikunta & Tiede 28(1–2), 46–47.

Rantanen, J. 2010. Riikka Turtiainen tutkii penkkiurheilun siirtymistä nettiin: ”Jaettu kokemus parempi kokemus”. Fair Play 43(1), 18.

Rönkä, J. 2010. Seitsemän ottelua suorana samanaikaisesti. URHOtv uskoo kotimaisen urheilun ja paikallisuuden tuovan sille viidessä vuodessa miljoona asiakasta. Urheilulehti (10), 4–5.

Seppänen, E. 2011. Kirous nimeltä Youtube. Urheilulehti (31), 30–31.

Tekijä tuntematon. Kuka penkkiurheilun keksi ja mitä se oikeastaan on? 1958. Oma väki (10), 640–642.

Turtiainen, R. 2005. Penkkiurheilijasta virtuaaliurheilijaksi. Digitalisoituva urheilun kuluttaminen. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Turtiainen, R. 2008. ”Aktiivisen urheilun kantapäillä” – Fanaattisia mediaurheilun kuluttajia kategorisoimassa. Teoksessa K. Nikunen (toim.) Fanikirja - Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 96, 43–71.

Turtiainen, R. 2011. YouTube käyttäjälähtöisen mediaurheilun areenana. WiderScreen 14(1–2).

Turtiainen, R. 2013. Digitaalisen mediaurheilun motto: Nopeammin, laajemmalle, monipuolisemmin. Kulttuurintutkimus (30)1.

Vuolle, P. 1978. Montrealin olympialaisten joukkotiedotus ja koulupoikien liikuntakäyttäytyminen. Teoksessa T. Suurnäkki (toim.) Koululiikunta: tutkijasymposio Pajulahden urheiluopistossa 1978. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 63. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 61–69.

Vuolle, P. 1986. Urheilun kulutus: penkkiurheilu. Teoksessa P. Vuolle, R. Telama & L. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 203–226.