Hae

Add filter Add group

181 items

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Ala-Mikkula, M. 2009. Urheilijoita ja naisurheilijoita. Mediaurheilun sukupuolittuneisuus vuosina 1988 ja 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/573

Anttila, A. & Frost, A. 2007. ”Naiset toteuttivat unelmansa”. Tutkimus naisjalkapallon uutisoinnista Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa kesän 2005 EM-turnauksen yhteydessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2007341

Anttila, T. 1994. Urheilijat arvioivat sanomalehtien urheilu-uutisointia: Lisää naisia urheilusivuille! Suomen Lehdistö 65(10), 6–8.

Blomqvist, S. 2011. Tytöt tahtoo pitää hauskaa. Yleisradion Urheiluruudun naiskuva. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201202201237

Brusin, K. 1922. Mietteitä urheilun propaganda-arvosta. Suomen Urheilulehti, 263–264.

Collin, H. & Vuori, S. 1999. Naiset television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1999813567

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082

Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604132192

Eklund, A. 1925. Propaganda. Idrottsbladet, 114.

Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.

https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Ervasti, E-L. 1984. Urheilu ja ihmiskuva. Tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-82020#/page=14

Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986

Halme, Y. 1928. Ruotsalainen sanomalehdistö runsaasti suomalaista edellä. Suomalainen Voimailulehti (8), 26–27.

Hara, K. 1998. Juoksevan naisen kauneus. Suhtautuminen naisten yleisurheiluun alan järjestöissä ja lehdissä Suomessa 1907–1923. Tampereen yliopisto. Historiatieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hatunen, E. 2018. Miehet otsikoissa, naiset marginaalissa. Fair Play 51(2), 17.

Hatunen, E. 2022. Riikka Turtiainen: Tasa-arvon edistäminen mediaurheilussa lähtee pienistä teoista. Fair Play 55(1), 48–49.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Helin, S. 2010. Tiananmenin aukiolta Linnunpesään: Pekingin olympialaiset paikan ja ideologian konfliktina Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2001–2008. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21093

Herberts, C. 2009. Naisjalkapalloplaneetta nimeltä Suomi. Fair Play 42(3), 13–14.

Hetemaa, M. 1998. Olympialaiset kylmän sodan varjossa. Suomen lehdistön asennoituminen ulkomaisiin kisavieraisiin ja urheilijoihin Helsingin olympialaisissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hietanen, R. 2004. Identiteetin rakentuminen pohjalaislehtien yleisurheilujutuissa. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hokkanen, K. 2006. Pelimies on eri mies. Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus. Tampereen yliopisto. Taideaineiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15933