Hae

Add filter Add group

36 items

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082

Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.

https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf

Holmila, A. 2016. Melbournen verikylpy: Unkarin kansannousu, olympialiike ja lehdistö. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 63–84.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Holmila-Antero-Unkarin-kansannousu-olympialiike-ja-lehdist%C3%B6-SUHS-vsk-2016.pdf

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.

Kinnunen, T. 2003. Kansakunnan sotureita ja ihannevartaloita: Television urheilu-uutisten miesruumiin representaatiot. Lähikuva 17(1), 16–29.

Kolamo, S. 2004. Urheilu, tähdet ja fanius mediaspektaakkelin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 21(4), 37–48.

Kolamo, S. 2014. Diego Maradona ambivalenttina miesruumiin mediaspektaakkelina. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Sami-Kolamo-WS-3-4-2014.pdf

Kolamo, S. 2014. Tunnekuvista ja tarinoista: TV-futiksen dramaturgiaa erittelemässä. Tekniikan Waiheita 32(4), 5–22.

https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/64125/25433

Koskela, H. 2008. Englanti osallistujien yhteisenä kielenä suomalaisissa urheiluhaastatteluissa. Teoksessa S. Leppänen, T. Nikula & L. Kääntä (toim.) Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Tietolipas 224. Helsinki: SKS, 332–354.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611234725

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Laine, A. & Itkonen, H. 2009. Suomalaiset urheiluselostajasukupolvet erojen, tyyppien ja yhteisöjen tuottajina. Teoksessa S. Knuuttila & U. Piela (toim.) Korkeempi kaiku: Sanan magiaa ja puheen poetiikkaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 199–221.

Laine, A. & Kotilainen, S. 2020. Painetun sanomalehden urheilu-uutisointi ennen internetiä ja monikanavajulkaisemisen aikakaudella: Määrällinen tarkastelu Iltalehden Calgaryn 1988 ja Pyeongchangin 2018 talviolympiauutisoinnista. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 47–68.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/91262/58186

Laine, A. & Turtiainen, R. 2018. Urheilujournalismi vallan vahtikoirana? Tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä. Media & Viestintä 41(4), 1.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77461

Laine, A. & Välimäki, E. 2012. Helsingin Sanomien urheilu-uutisoinnin ominaispiirteet: Tapauskohtaisessa tarkastelussa vuoden 2009 tennisjutut. Liikunta & Tiede 49(6), 66–73.

https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2012/lt612_tutkimusartikkelit_laine_lowres.pdf

Laine, A. 2014. Kesä- ja talviolympiakisauutisointi suomalaissa iltapäivälehdissä ja suomalaisilla televisiokanavilla – vertaileva tutkimus urheilumuotojen medianäkyvyydestä. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Antti-Laine-WS-3-4-2014.pdf

Pirinen, R. 1988. Urheilutiedotuksen naiskuva – miesten näkemys naisurheilijoista. Teoksessa L. Simonen (toim.) Naistutkimuksen ajankohtaisia ongelmia. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C, 89–99.

Pirinen, R. 1995. Naisurheilijat näyttävät naisilta – tekstimuotokuvia naisurheilijoista. Teoksessa A. Tuomisto & H. Uusikylä (toim.) Kuva, teksti ja kulttuurinen näkeminen. Helsinki: SKS, 122–133.

Pirinen, R. 1998. Liikkuva nainen ja jähmeä mies. Sukupuolen rakentuminen painonnostosta ja Naisten Kympistä kertovissa artikkeleissa. Naistutkimus 11(2), 16–31.

Pyöriä, P. 1997. Doping, kehonrakennus ja urheilun ruumillisuus. Kulttuurintutkimus 14(1), 32–38.

Rantala, M. 2011. Vaatimattomia voittajia ja viehkeitä viekoittelijoita. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Nainen housuissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Jyväskylä: Gummerus, 103–127.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Rantala-Maria-Vaatimattomia-voittajia-ja-viehkeit%C3%A4-viekoittelijoita-SUHS-vsk-2011-IK.pdf

Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf

Romppainen, J. 2022. Aivan loistava syöttö – arvottava diskurssi suomalaisessa urheiluselostuksessa. Puhe ja kieli 42(4), 287–308.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45551

Salomaa, E. 2016. Livetviittaaminen jalkapallon MM-kisojen mediaspektaakkelissa - Sosiaalisen television faniutuva yleisö. Media & Viestintä 39(3), 137–160.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61418