Hae

Häggblom, S. 1989. Räiskyvä Kim. Yksi meistä: Enzio Sèvon. Fair Play 22(3), 12–15.

Häkkinen, S. 2011. Miksi meno ei maistunut? Empatia urheilujournalismissa. Teoksessa I. Herlin (toim.) Kieli ja empatia. Helsinki: Helsingin yliopisto, 29–44.

Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480

Hämäläinen, T. 2016. Mitä suomalaiset urheilutoimittajat tekevät Twitterissä? Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/845

Hänninen, H. 1988. Mie vaikka maksaisin, jotta saisin taas kirjoittaa. Yksi meistä: Ripa Lamppu. Fair Play 21(1), 12–15.

Hänninen, P. 1998. Erkki Mustakari on se rauhallisempi F1-selostaja. Suomen Urheilulehti (44), 14.

Hänninen, R. 2014. Media suomalaisessa lumilautailukulttuurissa. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Riitta-Haenninen-WS-3-4-2014.pdf

Häyrinen, L. & Erola, L. (toim.) 2019. Parhaat urheilujutut. Helsinki: Urheilumuseo.

Häyrinen, R. 1979. Urheilutoimittaja – ohjelman näkijä vai tekijä. Valmennuslehti (5), 4–6.

Högnäs, J. 2016. Metaforat jääkiekkoartikkeleissa: Metaforien käyttö väkivaltaista taklausta käsittelevissä artikkeleissa. Åbo Akademi. Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi. Pro gradu -avhandling.

Ihatsu, A. 2008. Sarja- ja liigamuotoisten urheilutapahtumien mediaoikeuksien yhteismyynti – myyjän kilpailuoikeudellinen riskinarviointi. Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Iire, A. 2023. Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? Sukupuoliroolit Jääkiekkolehdessä 1993–2003. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/177707/Iire_Anniina_opinnayte.pdf?sequence=1

Iire, A. 2024. Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? Sukupuoliroolit suomalaisessa Jääkiekkolehdessä 1993–2003. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/handle/10024/177707?show=full

Iivonen, K. 1976. Sanomalehtien urheiluosastojen deskriptiivis-onomatopoeettisista sanoista. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ikola, J. 1992. Metaforat Turun Sanomien urheiluosaston kielessä. Turun yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ikonen, K. 1988. Urheilujournalismi 1990-luvulla. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Urheilutoimittajien puheenvuoroja: Urheilutoimittajien täydennyskoulutuskurssilla Jyväskylässä 8.-11.12.1986 pidetyt seminaariesitelmät. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 47–51.

Ikonen, P. 2024. Tapio Suominen (1964–2024). Moniosaaja palasi viimeisinä vuosinaan lajijuurilleen. Fair Play 57(2), 44.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2024/

Ikonen, S. 2022. Kauemmas kaverijournalismista. Eerikki Lyytikäinen. Fair Play 55(2), 24–25.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2022/

Ilanko, J. 1952. Urheiluneekeri muistelee menneitä. Invaliidit ja yhteiskunta (2), 10–11.

Ilmanen, K. 2005. Urheilun julkisuuskuva. Teoksessa Suomen Olympia-Akatemia. Suomen Olympia-Akatemian istunto Joensuussa 16.10.2004. Helsinki: Suomen Olympiakomitea ry., 45–50.

Ilmarinen, J. 1983. Tutkijastako toimittaja? Liikunta & Tiede 20(3), 119.

Ilmarinen, K. 1982. Anssi Kukkonen, vakava maratoonari. Juoksija (1), 6–9.

Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia