Hae

Add filter Add group

2113 items

Rantala, P. 2006. Suomalainen huippu-urheilijanainen. Millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://lauda.ulapland.fi/bitstream/10024/59836/1/5377.pdf

Rantala, T. 1987. Miten myönteistä julkisuutta: hyppyonnettomuus on takuutavaraa etusivulla. Laskuvarjourheilu 11(1), 28–29.

Rantamäki, P-J. 2009. Sankariksi sanomalehdessä. Diskurssianalyysi jalkapallon MM-kisojen 2006 urheilusankaruuksien rakentumisesta Helsingin Sanomissa ja Die Weltissä. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912034491

Rantamäki, P-J. 2014. The story of Pitkis-Sport in Satakunnan kansa: Content analysis of newspaper articles on a children and youth sports camp. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201406142023

Rantanen, J. 1992. Asko ei pelkää ottaa kantaa. Yksi meistä: Asko Tanhuanpää. Fair Play 25(4), 6.

Rantanen, J. 1996. Touru ei puhu Veikkaajalle. Veikkaaja (22), 10.

Rantanen, J. 2010. Riikka Turtiainen tutkii penkkiurheilun siirtymistä nettiin: ”Jaettu kokemus parempi kokemus”. Fair Play 43(1), 18.

Rantanen, V. 2012. V-tyyli pitää loppuun saakka. Veikkaaja (1), 8.

Rantanen, V. 2018. Urheilutoimittajain liitossa puurot ja vellit sekaisin. Urheilulehti (51), 8.

Rantanen, V. 2019. Journalismin puolesta. Urheilulehti (16), 3.

Rapakko, T. 1976. Tiedottamisen laiminlyönnin syy on itse suunnistajassa. Suunnistaja (2), 2.

Rask, E. 1995. Savon Sanomien urheiluosaston kuvailmaukset vuosina 1952 ja 1994. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Rask, R. 1985. Suomalaiset urheilutoimittajat huippu-urheilun järjestelmässä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Rask, R. 1985. Urheilutoimittajat muuttuvan huippu-urheilun järjestelmässä. Fair Play 18(3), 7–8, 14.

Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102

Raunio, J. 1969. Urheilutoimittaja tänään. Teoksessa Turun Urheilutoimittajien Kerho 20 vuotta. Polytypos, 3–4.

Raunio, T. 2019. Freelancereiden käyttö urheilutoimituksissa vähenemään päin. Fair Play 52(2), 22–23.

Rautala, T. 2010. Petteri Sihvosen käyttämät retoriset keinot Urheilulehden artikkeleissa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Rautarinta, E. 2002. Päivittäisseurantaa ja omia ideoita. Välitetyt ja tuotetut jutut Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien urheilutarjonnassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002893042

Rautava, T. 1981. Sitä rataa: urheilujuttuja. Helsinki: Helsingin Sanomat.

Rautiainen, R. 2001. Jukola oli toista maata [arvostelu kirjasta A. O. Arponen, M. Hannus & J. Kanerva. 2001. Martti Jukola – Suomen urheilun suuri tulkki. Helsinki: WSOY]. Veikkaaja (48), 60.

Rautiainen, R. 2005. Kaukalossa kolisee, hiekkalaatikolla höyryää. Mitä yhteistä on Ilta-Sanomien uutispäätoimittaja Hannu Savolalla, Suomen urheilukirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikalla ja tunnetulla jääkiekkotoimittajalla, Iltalehden urheilutoimittaja Pekka Jalosella? Fair Play 38(1), 10.

Rautio, E. 1983. Urheilutoimittajan rooli eilen, tänään ja huomenna. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestintä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 101–105.

Reijowaara, K. 1909. Suomen Urheilulehti. Terveydenhoitolehti, 40–41.