Hae

Add filter Add group

86 items

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Arponen, A. O. 1998. Tuttu, tuntematon urheilujournalismi. Liikunta & Tiede 35(4), 27–28.

Bergling, M. & Nejman, F. 2002. Idrotten och sportjournalisterna – supportrar eller reportrar? Journalisten 99(3), 24–30.

Blomberg, H. 1985. Nainen urheilutoimittajana. Liikunta & Tiede 22(4), 178–181.

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Hatunen, E. 2010. Urheilujournalismin erikoistumisopinnot: Käytäntö opettaa, mutta ei ilman opiskelua. Liikunta & Tiede 47(1), 65–67.

Heinilä, K. 2000. Millainen rooli urheilujournalismilla on yhteiskunnassa? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi: Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: Tieteellinen katsaus II. Jyväskylä: Likes, 273–284.

Heinilä, K. 2016. Huippu-urheilu, kansakunnan pyhä lehmä. Urheilujärjestöjen ja median välillä on symbioottinen ystävyys- ja avunantosuhde, joka ehkäisee kriittisyyden ja toisinajattelun jo ennalta. Kanava 4/2016.

Hemánus, P. 1973. Liikuntatiedotus heijastajana ja vaikuttajana. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestinnän seminaari Varalan liikuntaopistolla Tampereella 14.-16.11.1973: seminaariraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 37. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 30–33.

Hemánus, P. 1981. Urheilujournalismi ja huippu-urheilu: Heijastussuhde vai symbioosi? Liikunta & Tiede 18(5), 180–183.

Hemánus, P. 1984. Jos olisin Seppo Kannas… Teoksessa L. Warsell (toim.) Liikuntakulttuuri tänään ja huomenna. Liikuntakulttuuri tänään ja huomenna: III liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 10.-12.11.1983 Espoossa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 100. Lappeenranta: Liikuntatieteellinen Seura, 268–280.

Hemánus, P. 1985. Urheilutiedottaminen, ristiriitojen kasauma. Liikunta & Tiede 22(1), 10–12.

Hintikka, M. 2003. Kalahdus ja älähdys – suomalainen dopingkeskustelu. Liikunta & Tiede 37(5–6), 49–50.

Häkkinen, S. 2011. Miksi meno ei maistunut? Empatia urheilujournalismissa. Teoksessa I. Herlin (toim.) Kieli ja empatia. Helsinki: Helsingin yliopisto, 29–44.

Ilmanen, K. 2005. Urheilun julkisuuskuva. Teoksessa Suomen Olympia-Akatemia. Suomen Olympia-Akatemian istunto Joensuussa 16.10.2004. Helsinki: Suomen Olympiakomitea ry., 45–50.

Itkonen, H. & Knuuttila, S. 1992. Sankareista mediatähtiin: urheilujulkisuuden muodonmuutos. Teoksessa K. Olin, H. Itkonen & E. Ranto (toim.) Liikunnan muutos, murros vai kaaos. Helsinki: Työväen urheiluliitto, 145–161.

Itkonen, H. 2001. Doping – urheilun, journalismin ja yhteiskuntatutkimuksen kestohaaste: Viimeiset kuiskaukset. Liikunta & Tiede 38(3), 44–47.

Järvinen, H. 1993. Arvokeskustelu pitäisi ulottaa myös journalismiin. Liikunta & Tiede 30(4), 65–66.

Järvinen, H. 1994. Liikunnan ja urheilun joukkotiedotus. Teoksessa Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: Tieteellinen katsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90. Jyväskylä: Likes, 121–135.

Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.

Jääskeläinen, M. 1982. Kansainvälinen joukkotiedotus ja muu tiedonvälitys. Liikunta & Tiede 19(4), 140–142.

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Kari, T. 2002. Urheilusta, dopingista, etiikasta. Liikunta & Tiede 39(6), 41–42.

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.