Hae

Add filter Add group

235 items

Kaivosaari, A. 2017. "Lempeä Lydia" – "voimakas Björgen." Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Studies in Sport, Physical Education and Health 255.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4

Kaivosaari, A. 2025. ”Teknisiä, hyvällä koneella varustettuja hiihtäjiä koko nippu” : naishiihtäjän ruumista tuottavien diskurssien muutos. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 178–192.

https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Kallionpää, M. 1999. Kertojatyypit suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kamppuri, P. 2013. Roller derby. Uutta naisurheilua – uutta naiseutta? Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272389

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kananen, M. 2024. "Pääasia on, että olemme olemassa”. Urheilulehden vuosikymmen englantilaisen jalkapallon alemmilla sarjatasoilla. Lähikuva 36(3–4), 27–43.

https://doi.org/10.23994/lk.142492

Kanerva, J. 2012. Ruotsalaiset aina parempia. Urheilujournalismista väitelleen Antti Laineen mielestä länsinaapurin media murskaa suomalaiset kollegansa murskanumeroin. Veikkaaja (4), 67.

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kankaanmäki, E. 2020. Naisten toissijaisuus urheilumediassa. Tutkimus Helsingin Sanomien urheilu-uutisoinnista tammikuussa 2017. Humanistinen tiedekunta. Sukupuolentutkimuksen mainisteriohjelma. Pro gradu -tutkielma.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ddd7cd0c-2a98-48c2-b165-4b53731914ea/content

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Karhu, A-C. 2022. Upea urheilukuva vai paheksuttava kuvakulma? Kristiina Mäkelä ärähti haarovälikuvasta ja ihan syystä. Fair Play 55(3), 11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Karhunpesä, M. 2012. ”Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla”. Naisiin ja miehiin viittaaminen Helsingin Sanomien urheilu-uutisten otsikoissa vuosina 1950–2010. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304022658

Karjalainen, N. 2000. How does Sports Illustrated write about female and male athletes? A systemic functional analysis. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.

Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.

Kaunisto, E. 2020. Ravimiehet ja tallitytöt. Sukupuolidiskurssit Maaseudun Tulevaisuuden hevosaiheisissa artikkeleissa 1950–1990-luvuilla. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kekkonen, U. 1935. Ruotsalaiset sanomalehdet Suomen ja Ruotsin urheilusuhteiden rikkojina. Suomen Urheilulehti (20), 2.

Kemppinen, S. 2003. Venäläinen urheilukieli ja -selostukset tunteiden tulkkina ja yhteisen identiteetin muovaajana. Helsingin yliopisto. Kouvolan käännöstieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kilpinen, N. 2025. Suomalainen urheilujournalismi paraurheilun näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Pro gradu -tutkielma.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/226630/KilpinenNea.pdf?sequence=2

Kinos, E. 2008. Naisjalkapalloilijoiden representaatiot Futari Magazinen ja Football Magazinen kuvakerronnassa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kleemola, I. 1986. Naisista urheilulehdessä. Kisakenttä 76(4), 138–139.

Klein, M-L. & Raivio, M. 1987. Women in the discourse of sport reports. Teoksessa M. Raivio (toim.) Abstracts of the Jyväskylä congress on movement and sport in women's life, August 17.-21, 1987. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.