Hae

Add filter Add group

216 items

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Kvist, M. 2005. Emotiva adjektiv i ishockeyreferat. Analys av ett finlandssvenskt och ett rikssvenskt material. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kähö, J. 2006. Metaforer i svenska och finska innebandyartiklar på internet. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006609

Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2003. Aftonbladet vs. Ilta-Sanomat. Ruotsalaisen ja suomalaisen iltapäivälehden urheilujournalismia tarkasteleva diskurssianalyyttinen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Helsinki: Edita.

Laine, A. 2012. Suomelle rökäletappio urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Liikunta & Tiede 49(1), 21–25.

Laine, A. 2013. Landskampen Finland–Sverige i kvällstidningars sportjournalistik. Finsk tidskrift 271(5), 33–42.

http://www.finsktidskrift.fi/wp-content/uploads/2018/02/ft_5_2013_arkiv.pdf

Laine, A. 2016. Gender representation of athletes in Finnish and Swedish tabloids: A quantitative and qualitative content analysis of Athens 2004 and Turin 2006 Olympics coverage. Nordicom Review 37(2), 83–98.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611234725

Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.

Laine, J. 2022. ”Ei joltakin muotisuunnittelijalta tulla kysymään, oliko tietoinen valinta perustaa perhettä uran aikana” – Huippu-urheilijoiden kokemuksia vanhemmuuden käsittelystä suomalaisessa urheilumediassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82739

Laine, L. 1989. The nature of woman – The nature of man: The effects of gender images on organizing sport in Finland in the 1920s and 1930s. Teoksessa M. Raivio (toim.) Abstracts of the Jyväskylä Congress on Movement and Sport in Women's Life, August 17.-21, 1987. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lehikoinen, H. 2010. Vammaishuippu-urheilu ammattilaistuu – pysyykö media mukana? Fair Play 43(2), 22–23.

Lehikoinen, P. 1993. Suomen suuri tilaisuus. Helsingin olympiakisojen välittämä Suomi-kuva Saksan Liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtinen, T-L. 2006. Nais- ja miesurheilijan representointi Helsingin Sanomissa vuoden 2004 Ateenan olympialaisten kontekstissa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200688

Lehtinen, T. 2006. Sankarista tähdeksi – suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtisaari, M. 2019. Naisten urheilu saa yhä enemmän palstatilaa. Fair Play 52(3), 22–23.

Lehtokari, V. 2006. Vammaisia areenalla. Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien paralympialais-uutisoinnista. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtonen, A. 2017. Homoseksuaalisuuden representaatiot urheilujournalismissa 2014. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201706012628

Lehtonen, E. 2021. Rahantekokone vai perheenjäsen? Raviurheilun diskurssit ja hevosen representaatiot Hevosurheilu-lehden pääkirjoituksissa 2010-luvulla. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104029338

Lempinen, S. 2007. Urheilujournalismin ihmiskäsityksestä. Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien urheilusivujen heijastaman ihmiskäsityksen analysointia filosofisten ihmiskäsitysten näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lemström, P. 2000. Erityisliikunnan näkyvyys. Fair Play 33(3), 3.

Liao, J. & Markula, P. 2009. Reading media texts in women’s sport: Critical discourse analysis and Foucauldian discourse analysis. Teoksessa P. Markula (toim.) Olympic women and the media. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 30–49.

Lindberg, J. 1997. Isännyys velvoittaa, ystävällisyys valloittaa – Miten Helsingin olympialaisilla yritettiin vaikuttaa Suomi-kuvaan. Helsingin yliopisto. Taloushistorian pro gradu -tutkielma.