Hae

Tekijä tuntematon. Nuoria ja naisia ei pidä unohtaa urheilujutuissa. 1998. Suomen Lehdistö 68(5), 5.

Tekijä tuntematon. TV syrjinyt naisurheilua. 1987. Sanomalehtimies-Journalisten 63(8), 10.

Tervo, M. 1998. Nationalismi ja territoriaalisuus vuosisadan alun urheilujournalismissa. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://doi.org/10.1080/09663690120111609

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.

https://doi.org/10.1080/09663690120111609

Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.

http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054

Tervo, M. 2003. Geographies in the making: Reflections on sports, the media, and national identity in Finland. University of Oulu. Department of Geography. Publications of the Geographial Society of Northern Finland. Nordia Geographical Publications 32(1).

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Tiihonen A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa J. Sipilä & A. Tiihonen (toim.) Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 229–251.

Toroi, N. 2007. Tasa-arvoinen urheilumedia? Naisurheilun asema television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367

Tuominen, T. 2015. Paralympialaiset suomalaislehdissä: Barcelonan 1992 ja Lontoon 2012 paralympiauutisointi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja Urheilulehdessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512224125

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791

Turtiainen, R. 2010. Kuningaslaji ja perintöprinsessat – jalkapallon maskuliinisuudesta. Peili 1/2010, 18–20.

Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1464461

Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).

http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-3-2015.pdf

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf

Turtiainen, R. 2020. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä. Liikunta & Tiede 57(2), 38–41.

https://research.utu.fi/converis/getfile?id=47363992&portal=true&v=1

Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.

https://doi.org/10.23994/lk.142494

Turtiainen, R. 2025. Helmarit idoleina ja influenssereina – Naisjalkapalloilijoihin kohdistetut sukupuolittuneet odotukset ja verkkohäirintä. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 73–93.

https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627

Turtiainen, R., Friman, U. & Ruotsalainen, M. 2020. “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch but Also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.