Hae
216 items
Ahlskog, M. & Enlund, R. 2000. ”Ryvetys voi alkaa!” Innehållet i tidningsreportagen från friidrottslandskampen Finland–Sverige. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001869983
Ala-Mikkula, M. 2009. Urheilijoita ja naisurheilijoita. Mediaurheilun sukupuolittuneisuus vuosina 1988 ja 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/573
Anttila, A. & Frost, A. 2007. ”Naiset toteuttivat unelmansa”. Tutkimus naisjalkapallon uutisoinnista Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa kesän 2005 EM-turnauksen yhteydessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2007341
Blomqvist, S. 2011. Tytöt tahtoo pitää hauskaa. Yleisradion Urheiluruudun naiskuva. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201202201237
Collin, H. & Vuori, S. 1999. Naiset television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1999813567
Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082
Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604132192
Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf
Forsman-Härkönen, G. 2012. Elitsportens skönheter, mödrar och besvikelser. Sportsidornas kvinnobild under OS i Mexico City 1968 och Peking 2008. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201208166301
Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.
https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-82020#/page=14
Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986
Hatunen, E. 2022. Riikka Turtiainen: Tasa-arvon edistäminen mediaurheilussa lähtee pienistä teoista. Fair Play 55(1), 48–49.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/