Hae

Nyholm, T. 2019. Syysseminaarissa teemalla Valmentajat ja media: ”Kritiikki pitää jalat maassa”. Fair Play 52(4), 38–39.

Nyholm, T. 2021. MTV Urheilun Timo Innanen ja Hämeen Sanomien Samuel Savolainen tahoillaan journalismin asialla. Fair Play 54(4), 30–32.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Nyholm, T. 2021. Viestintä loooooves journalismi. Fair Play 54(4), 49.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Okker, J. 1996. Urheilutoimittaja on haastava termi, joka avautuu työläimmin kuin vaikkapa sikanauta. Fair Play 29(4), 8–9.

Orell, J. 2001. Urheilu – elämän tärkein sivuseikka. Ydin 35(4), 14.

Paananen, E. 1971. Urheilujournalismi Ranskassa. Fair Play 4(2), 24–26, 33.

Paara, P. 1979. Liikunnan joukkotiedotus aikakauslehdissä vuosina 1971, 1976 ja 1978. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Paavolainen, P. 1970. Tiedotustoiminnalla saatava ratsastusurheilu tunnetuksi. Hippos (3), 36–37.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21674

Paloheimo, P. 1973. Yleisradio ja urheilujärjestöt: kaupankäyntiä urheilusta. Teoksessa K. Heinilä & J. Wuolio (toim.) Huippu-urheilu ja yhteiskunta. Jyväskylä: Jyväskylän Kesä ry, 139–142.

Palomäki, I. 2015. Irvokas NHL-kierre. Miksi suomalainen NHL-uutisointi on suomalaispelaajia silittelevää pinnallista lätinää. Urheilulehti (3), 20–23.

Palomäki, I. 2016. Mitä silmät ei nää. Suomessa uutiskynnyksen Rion olympialaisista ovat ylittäneet lähinnä turvallisuusongelmat, suomalaisten suoritukset ja muutama kansainvälinen supertähti. Urheilulehti (32), 14–18.

Peltola, V-M. 2001. Peltola kysyy – ja Peltola vastaa. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 4–15.

Pirinen, P. 2025. ”Tehtävä idässä” – Jokerit ja kiekkoliiga KHL, pehmeää vallankäyttöä vai Euroopan paras kiekkoliiga? Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Historian pro gradu -tutkielma.

https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_106612

Pirskanen, L. 1969. Sanoman surkeutta. Hiihtäjä (4), 109–110.

Pohjola, J. 2015. Taistelu urheiluhulluista. Journalisti 91(2), 8–13.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nro2#/page=8

Portman, H. 2001. Enemmän miksi-kysymyksiä. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 22–23.

Poutanen, E. 1995. Urheilulääkärit peräsivät toimittajilta kriittisyyttä. Fair Play 28(2), 4.

Pullinen, M. K. 1997. Urheilu arvojen ilmentäjänä – urheilullisen ja taloudellisen menestyksen välinearvot jääkiekkoseura Saimaan Palloa koskevassa lehtikirjoittelussa. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Puronen, J. 1991. Urheilujournalismi urheilun ja yhteiskunnan välisen suhteen kuvaajana ja peittäjänä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pänkäläinen, S. 1991. Urheilujournalismi staattista kuin mikä. Sanomalehtimies-Journalisten 67(14), 17.

https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilujournalismi-ja-median-muutos-vahemmalla-vaella-enemman-juttujauseammalle-kanavalle.html

Pänkäläinen, S. 1997. Urheilujournalismissa paljon mahdollisuuksia. Riittävätkö vanhat eväät? Suomen Lehdistö 67(5), 6–7.

Pänkäläinen, S. 1997. Voisivatko lätkäkisat opettaa jotain urheilujournalismista? Journalisti 73(11), 18.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismiko kritiikitöntä? Teoksessa R. Salokangas & T. Perko (toim.) Kymmenen kysymystä journalismista. Jyväskylä: Atena, 161–182.

Pänkäläinen, S. 2021. Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle. Liikunta & Tiede 58(1), 17–20.