Hae

Add filter Add group

374 items

Pirskanen, L. 1969. Sanoman surkeutta. Hiihtäjä (4), 109–110.

Pohjola, J. 2015. Taistelu urheiluhulluista. Journalisti 91(2), 8–13.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nro2#/page=8

Portman, H. 2001. Enemmän miksi-kysymyksiä. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 22–23.

Poutanen, E. 1995. Urheilulääkärit peräsivät toimittajilta kriittisyyttä. Fair Play 28(2), 4.

Pullinen, M. K. 1997. Urheilu arvojen ilmentäjänä – urheilullisen ja taloudellisen menestyksen välinearvot jääkiekkoseura Saimaan Palloa koskevassa lehtikirjoittelussa. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Puronen, J. 1991. Urheilujournalismi urheilun ja yhteiskunnan välisen suhteen kuvaajana ja peittäjänä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pänkäläinen, S. 1991. Urheilujournalismi staattista kuin mikä. Sanomalehtimies-Journalisten 67(14), 17.

Pänkäläinen, S. 1997. Urheilujournalismissa paljon mahdollisuuksia. Riittävätkö vanhat eväät? Suomen lehdistö 67(5), 6–7.

Pänkäläinen, S. 1997. Voisivatko lätkäkisat opettaa jotain urheilujournalismista? Journalisti 73(11), 18.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismiko kritiikitöntä? Teoksessa R. Salokangas & T. Perko (toim.) Kymmenen kysymystä journalismista. Jyväskylä: Atena, 161–182.

Pänkäläinen, S. 2021. Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle. Liikunta & Tiede 58(1), 17–20.

https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilujournalismi-ja-median-muutos-vahemmalla-vaella-enemman-juttujauseammalle-kanavalle.html

Pärnänen, A. 2013. ”Ei ymmärretä mistä kirjoitetaan”. Millaista suomalainen urheilujournalismi on urheilijan näkökulmasta? Kaksi media-alaa opiskellutta urheilijaa vastaa. Urheilusanomat (30), 55.

Pärnänen, A. 2020. Pauli Aalto-Setälä ja Saska Saarikoski tiivistivät, kuinka näköalattomasti suomalainen journalismi suhtautuu urheiluun. Journalisti 7.5.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/

Pärnänen, A. 2020. Suomalainen urheilujournalismi ei täytä sivistystehtäväänsä. Journalisti 12.11.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/

Pärnänen, A. 2022. Vuosi 2021 jätti urheilujournalismiin ison tyhjiön – urheilutoimittajien kannattaisi huolestua alastaan. Journalisti 4.1.2022.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/01/vuosi-2021-jatti-urheilujournalismiin-ison-tyhjion-urheilutoimittajien-kannattaisi-huolestua-alansa-nakymasta-kirjoittaa-antti-parnanen/

Raatikainen, J. 1993. Kaupallisuus on uhka urheilun itsenäisyydelle. Fair Play 26(3), 6.

Raatikainen, J. 1995. Miestoimittajat väheksyvät terveellistä naisliikuntaa. Fair Play 28(2), 10.

Rantala, P. 2006. Suomalainen huippu-urheilijanainen. Millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://lauda.ulapland.fi/bitstream/10024/59836/1/5377.pdf

Rantala, T. 1987. Miten myönteistä julkisuutta: hyppyonnettomuus on takuutavaraa etusivulla. Laskuvarjourheilu 11(1), 28–29.

Rantanen, J. 1996. Touru ei puhu Veikkaajalle. Veikkaaja (22), 10.

Rantanen, V. 2012. V-tyyli pitää loppuun saakka. Veikkaaja (1), 8.

Rantanen, V. 2019. Journalismin puolesta. Urheilulehti (16), 3.

Rapakko, T. 1976. Tiedottamisen laiminlyönnin syy on itse suunnistajassa. Suunnistaja (2), 2.

Rask, R. 1985. Suomalaiset urheilutoimittajat huippu-urheilun järjestelmässä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.