Hae

Rantala, P. 2006. Suomalainen huippu-urheilijanainen. Millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://lauda.ulapland.fi/bitstream/10024/59836/1/5377.pdf

Rantala, T. 1987. Miten myönteistä julkisuutta: hyppyonnettomuus on takuutavaraa etusivulla. Laskuvarjourheilu 11(1), 28–29.

Rantanen, J. 1996. Touru ei puhu Veikkaajalle. Veikkaaja (22), 10.

Rantanen, V. 2012. V-tyyli pitää loppuun saakka. Veikkaaja (1), 8.

Rantanen, V. 2019. Journalismin puolesta. Urheilulehti (16), 3.

Rapakko, T. 1976. Tiedottamisen laiminlyönnin syy on itse suunnistajassa. Suunnistaja (2), 2.

Rask, R. 1985. Suomalaiset urheilutoimittajat huippu-urheilun järjestelmässä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102

Rautiainen, R. 2005. Kaukalossa kolisee, hiekkalaatikolla höyryää. Mitä yhteistä on Ilta-Sanomien uutispäätoimittaja Hannu Savolalla, Suomen urheilukirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikalla ja tunnetulla jääkiekkotoimittajalla, Iltalehden urheilutoimittaja Pekka Jalosella? Fair Play 38(1), 10.

Relander, J. 2005. Kenen kisat, sen uutinen. Urheilun aika 1(1), 50.

Remmel, G. & Inkilä, V-P. 2014. Ruma yksinkertaisuus. Media puhuu tähdistämme ylivertaisina ratkaisijoina, mutta unohtaa systeemin, joka antaa parhaille yksilöillemme mahdollisuuden loistaa. Urheilulehti (43), 44–48.

Remmel, G. 2016. Hölmöyden apartheid. Miksi Suomessa ruokitaan tyhmyyttä julkisessa keskustelussa? Urheilulehti (4), 36–39.

Richardson, E. 2011. The Finns were happy to let Baxter make a fool of himself. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 57.

Riekkinen, L. 1987. Näin se on nähtävä: Urheilujournalismi aiheena Tahkon turpakäräjillä. Latu ja polku 47(2), 18–19.

Riihentupa, T. 2019. Ennen kaikki ei ollut paremmin. Fair Play 52(4), 40.

Riihentupa, T. 2020. Toimittajatkin syövät kakusta. Viekö Urheilutoimittajain liitto leivän urheilijoiden suusta? Urheilulehti (26), 25.

http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-2-WS-3-4-2014.pdf

Rindell, H. 2001. Analyyttisyys ei olisi pahaksi. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 26.

Roiha, M. 2014. Sotšin kisat haastavat toimittajan ammattietiikan. Journalisti 90(2), 13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/23206675/journalisti_2014_0602_13.pdf

Roimela, T. 2021. Sponsorinimiä on käytetty käytännössä aina. Kalevan kisojen nimi virallistettiin jo vuonna 1937, mutta usein sponsorinimiä yhä vältellään journalismissa. Fair Play 54(4), 44–46.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Roimela, T. 2022. Forssassa huomattiin, että muutos ei välttämättä olekaan huono asia. Fair Play 55(3), 10.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Roimela, T. 2023. Urheilujournalismin verkkobibliografia on jättimäinen ja myös tärkeä aihe. Fair Play 56(2), 10–11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2023/

Ruuskanen-Himma, E. 2001. Vain sadasosa urheilusta mahtuu urheilusivuille. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 36.

Rönkkö, J. 1995. Syyllistäminen urheilujournalismissa. Esimerkkitapauksena Risto Ulmala. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102852802

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia