Hae

Add filter Add group

374 items

Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102

Rautiainen, R. 2005. Kaukalossa kolisee, hiekkalaatikolla höyryää. Mitä yhteistä on Ilta-Sanomien uutispäätoimittaja Hannu Savolalla, Suomen urheilukirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikalla ja tunnetulla jääkiekkotoimittajalla, Iltalehden urheilutoimittaja Pekka Jalosella? Fair Play 38(1), 10.

Relander, J. 2005. Kenen kisat, sen uutinen. Urheilun aika 1(1), 50.

Remmel, G. & Inkilä, V-P. 2014. Ruma yksinkertaisuus. Media puhuu tähdistämme ylivertaisina ratkaisijoina, mutta unohtaa systeemin, joka antaa parhaille yksilöillemme mahdollisuuden loistaa. Urheilulehti (43), 44–48.

Remmel, G. 2016. Hölmöyden apartheid. Miksi Suomessa ruokitaan tyhmyyttä julkisessa keskustelussa? Urheilulehti (4), 36–39.

Richardson, E. 2011. The Finns were happy to let Baxter make a fool of himself. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 57.

Riekkinen, L. 1987. Näin se on nähtävä: Urheilujournalismi aiheena Tahkon turpakäräjillä. Latu ja polku 47(2), 18–19.

Riihentupa, T. 2019. Ennen kaikki ei ollut paremmin. Fair Play 52(4), 40.

Riihentupa, T. 2020. Toimittajatkin syövät kakusta. Viekö Urheilutoimittajain liitto leivän urheilijoiden suusta? Urheilulehti (26), 25.

Rindell, H. 2001. Analyyttisyys ei olisi pahaksi. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 26.

Roiha, M. 2014. Sotšin kisat haastavat toimittajan ammattietiikan. Journalisti 90(2), 13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/23206675/journalisti_2014_0602_13.pdf

Roimela, T. 2021. Sponsorinimiä on käytetty käytännössä aina. Kalevan kisojen nimi virallistettiin jo vuonna 1937, mutta usein sponsorinimiä yhä vältellään journalismissa. Fair Play 54(4), 44–46.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Roimela, T. 2022. Forssassa huomattiin, että muutos ei välttämättä olekaan huono asia. Fair Play 55(3), 10.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Roimela, T. 2023. Urheilujournalismin verkkobibliografia on jättimäinen ja myös tärkeä aihe. Fair Play 56(2), 10–11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2023/

Ruuskanen-Himma, E. 2001. Vain sadasosa urheilusta mahtuu urheilusivuille. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 36.

Rönkkö, J. 1995. Syyllistäminen urheilujournalismissa. Esimerkkitapauksena Risto Ulmala. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Rönkä, J. 2002. Korppi korppia syö. Suomessa on vallalla ihmeellinen mediakulttuuri. Urheilulehti (25–26), 2.

Rönkä, J. 2007. Miksi? Urheilulehti on joutunut viime päivinä jälleen kerran tulilinjalle siitä, miksi Urheilulehti kirjoittaa suomalaisesta urheilusta negatiivisesti. Urheilulehti (21), 4.

Rönkä, J. 2009. Suoraa piratismia. Urheiluun on nousemassa uudenlainen uhkakuva – suoriin televisiolähetyksiin liittyvä piratismi. Urheilulehti (9), 2.

Rönkä, J. 2011. Muutama sananen seuraamisurheilusta. Urheilulehti täyttää maaliskuussa 114 vuotta. Urheilulehti (51–52), 2–3.

Rönkä, J. 2012. Yle. Tervetuloa 2000-luku. Urheilulehti (2), 6.

Rönkä, J. 2013. Miksi? Urheilulehti julkaisi viime viikon tiistaina verkkosivuillaan uutisen, jossa se kertoi kahden viime keväänä jääkiekon MM-kotikisoissa pelanneen suomalaispelaajan jääneen kiinni oman seuransa sisäisessä testissä kannabiksen käytöstä. Urheilulehti (5), 4–5.

Rönkä, J. 2014. Hyssyttelystä asiaan. Urheilulehti (43), 3.

Rönkä, J. 2015. Tuplarappio. Suomalainen urheilujournalismi rikkoi jälleen raja-aitoja, kun se otti suurennuslasinsa alle Teemu Selänteen pojan Eetu Selänteen ja tämän ensikiertueen U18-maajoukkueen riveissä. Urheilulehti (7), 3.