Hae

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/

Pösö, R. 1989. O nekotoryh avleniah v azyke sportivnyh reportazej. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/

Raatikainen, E. 1981. Urheiluselostajat aikamme sankareita. TUL jouluna 1981, 30–31.

Raatikainen, V. 1960. Miehiä olympiamikrofonin takana. Urheilun Kuva-Aitta (7), 28–29.

Raatikainen, V. 1991. Pedro Salmella vihdoinkin aikaa harrastaa kilpailuja. Yksi meistä: Pentti Salmi. Fair Play 24(4), 4–5.

Raatikainen, V. 1992. Barcelona kipusi kärkeen radioselostajien listalla. Fair Play 25(4), 14–15.

Ranne, T. 1989. Om engelskans inflytande på de svenska tidningarnas idrottsspråk. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

307 items

Penttinen, V. M. 1989. Obraznye sredstva v gazete "Sovetskij Sport". Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Pernaa, V. 2007. Vinna eller försvinna gäller även Polen. Hajto avstängd. Får gardering. Om stryktipsets språk i två kvällstidningar. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Piepponen, H. 2003. Rekurrenz- und Substitutionsformen und sportjournalistische Charakteristika dargestellt am Beispiel von Michael Schumacher und Mika Häkkinen in deutschen und finnischen Sporttexten. Tampereen yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pietilä, J. 1990. Urheilu, urheilujournalismi ja journalismin muotokieli. Kielikuvia (2), 5–7.

Pietilä, T. 2020. Huutavatko uuden polven urheiluselostajat liikaa? Urheilulehti (49), 6.

Pihlajamäki, A. 2006. Urheiluselostuksen kielellisiä erityispiirteitä sekä selostajan ja kommentaattorin yhteistyö jalkapalloselostuksessa. Helsingin yliopisto. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Piilonen, T. 2011. Herranjestas. Antero Mertaranta on ulvonut itsensä kiekkofanien sydämiin Leijonien siivellä. Veikkaaja 20.5.2011, 47.

Pohja, A. 2010. Aamulehden urheiluartikkeleiden otsikoiden rakenteet ja teemat 1930–2008. Tampereen yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pohjalainen, A. 1999. Verbaalinen tykittäjä jo toisessa polvessa. Yksi meistä: Mikko Innanen. Fair Play 32(1), 7.

Pohjalainen, A. 2009. Selostajavirtuoosi Peter Selin tehnyt selostamisesta taidetta. Fair Play 42(3), 10–12.

Pohjola, T. 1999. Kicken i fotbollsreferatet. En innehållsanalys av texter i Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat och Hufvudstatsbladet. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Poskiparta, J. 1988. Bildspråket i ishockeyreportage i Svenska Dagbladet. Vaasan korkeakoulu. Kielten laitos. Pro gradu -tutkielma.

Poutanen, E. 1997. Trondheimin kisajutut kritisoitavana Helsingissä. Fair Play 30(1), 6.

Pulkkinen, R. 1984. Radion urheiluselostusten kielen ominaispiirteitä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pulli, E. A. 1924. Urheiluselostajain osuus urheiluinnostuksen leviämisessä. Työväen Urheilulehti, 305–306.

Pyykkönen, T. 1990. Urheilun muotokieli. Journalististen keksintöjen äiti. Liikunta & Tiede 27(4), 10–11.

Päkkilä, P. 2002. Adam Malysz lenteli kuin enkeli. Pikaviestinnällisyyden ja merkkirajoitusten vaikutukset Yleisradion Teksti-TV:n urheiluotsikoiden leksikkoon ja fraseologiaan. Tampereen yliopisto. Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pärnänen, A. 2013. Puhevikainen puheammattilainen. Tero Karhu maksimoi kykynsä ensin jalkapalloilijana ja nyt selostajana. Urheilusanomien MM 2013 kisaopas, 29.