Hae

Add filter Add group

1017 items

Pänkäläinen, S. 1988. Urheilujulkisuuden rajat [arvostelu kirjasta J. Emig. 1987. Barrieren eines investigativen Sportjournalismus. Eine empirische Untersuchung zu Bedingungen und Selektionskriterien beim Informationstransport. Bochumer Studien zur Publizistik- und Kommunikationswissenschaft, Band 48, Bochum]. Media & Viestintä 11(4), 73–74.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/73951

Pänkäläinen, S. 1990. Urheilujournalismin rajat ja rakenteet [arvostelu kirjasta A. Von Stein. 1988. Massenmedien und Spitzensport. Europäische Hochschulschriften, Vol.14. Verlag Peter Lang. Frankfurt am Main]. Media & Viestintä 13(1), 69–70.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/70922

Pänkäläinen, S. 1991. Urheilujournalismi staattista kuin mikä. Sanomalehtimies-Journalisten 67(14), 17.

Pänkäläinen, S. 1997. Urheilujournalismissa paljon mahdollisuuksia. Riittävätkö vanhat eväät? Suomen lehdistö 67(5), 6–7.

Pänkäläinen, S. 1997. Voisivatko lätkäkisat opettaa jotain urheilujournalismista? Journalisti 73(11), 18.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismiko kritiikitöntä? Teoksessa R. Salokangas & T. Perko (toim.) Kymmenen kysymystä journalismista. Jyväskylä: Atena, 161–182.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismin musta aukko. Teoksessa E. Vettenniemi (toim.) Piikki lihassa: Unelma puhtaasta urheilusta. Tampere: Akilles, 52–93.

Pänkäläinen, S. 1998. Vaikenemisellako kultaa? Liikunta & Tiede 35(4), 37.

Pärnänen, A. 2020. Pauli Aalto-Setälä ja Saska Saarikoski tiivistivät, kuinka näköalattomasti suomalainen journalismi suhtautuu urheiluun. Journalisti 7.5.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/

Pärnänen, A. 2020. Suomalainen urheilujournalismi ei täytä sivistystehtäväänsä. Journalisti 12.11.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/

Pärnänen, A. 2022. Vuosi 2021 jätti urheilujournalismiin ison tyhjiön – urheilutoimittajien kannattaisi huolestua alastaan. Journalisti 4.1.2022.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/01/vuosi-2021-jatti-urheilujournalismiin-ison-tyhjion-urheilutoimittajien-kannattaisi-huolestua-alansa-nakymasta-kirjoittaa-antti-parnanen/

Raatikainen, J. 1988. Eskon kanssa voi puhua jalkapalloilun puumerkeistä. Yksi meistä: Esko Piipponen. Fair Play 21(5), 8–10.

Raatikainen, J. 1992. Tuuri ja lajituntemus hyvän kuvan tae. Vuoden urheilukuva: Olli Herranen. Fair Play 25(1), 10–11.

Raatikainen, J. 1993. Kaupallisuus on uhka urheilun itsenäisyydelle. Fair Play 26(3), 6.

Raatikainen, J. 1993. Kuva lehteen, ei kilpailuun. Vuoden urheilukuva: Markku Niskanen. Fair Play 26(2), 20.

Raatikainen, J. 1994. Hyvä ennakointi varmisti kuvauksen. Vuoden urheilukuva: Jarmo Pouta. Fair Play 27(1), 11.

Raatikainen, J. 1994. Kirjoittelu, selostukset ja rautatiet ovat työllistäneet Ilmon. Yksi meistä: Ilmo Lounasheimo. Fair Play 27(4), 10–11.

Raatikainen, J. 1994. Osuuskaupasta ei saa enää tuloksia. Jokainen listavuorossa työskentelevä urheilutoimittaja on joutunut tekemisiin erilaisten tiedonvälityksen ongelmien kanssa. Fair Play 27(4), 17.

Raatikainen, J. 1994. Yleisurheilun EM-kisat hikinen paikka myös toimittajille. Fair Play 27(3), 9.

Raatikainen, J. 1995. Miestoimittajat väheksyvät terveellistä naisliikuntaa. Fair Play 28(2), 10.

Raatikainen, J. 1998. 100-vuotiaan Urheilulehden päätoimittaja ehdottaa: Yhdistetään parhaiden lehtien voimavarat. Fair Play 31(3), 9.

Raatikainen, J. 1998. Musikaalisesta opettajasta tuli urheilutoimittaja. Yksi meistä: Juha Matti Holopainen. Fair Play 31(4), 12.

Raatikainen, J. 1998. Yksi meistä: Timo Huotinen on todellinen urheilumies. Fair Play 31(3), 10–11.

Raatikainen, J. 2003. Kalevan kisoista saatiin lisäkokemusta uusiin lehdistöjärjestelyihin. Fair Play 36(3), 14.