Hae

Salovaara, H. 2015. “A fine line”: Crossing and erecting borders in representing male athletes’ relationships to nature. Teoksessa D. Rellstab & N. Siponkoski (toim.) Rajojen dynamiikkaa, Gränsernas dynamik, Borders under Negotiation, Grenzen und ihre Dynamik. VAKKI Publications 4. Vaasa, 77–85.

https://www.researchgate.net/publication/303234587_A_Fine_Line_Crossing_and_Erecting_Borders_in_Representing_Male_Athletes%27_Relationships_to_Nature

Silvennoinen, M. 2004. The many levels of sports narration. Forum: Qualitative Social Research 5(2), Art. 20.

http://www.qualitative-research.net/index.php/fqs/article/view/611/1324

Särkivuori, J. & Laine, A. 2024. Journalistic Framing of Finnish Ice Hockey Club Jokerit in the Russian-Led Kontinental Hockey League. Media and Communication 12.

https://doi.org/10.17645/mac.8120

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.

https://doi.org/10.1080/09663690120111609

Tervo, M. 2002. Sports, doping and national identity – Views on the Finnish doping scandal of 2001. Alue ja ympäristö 31(1), 24–37.

http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054

Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.

http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054

Tervo, M. 2002. “Havuja, perkele!” Sukupuoli, sankaruus ja kansallinen identiteetti suomalaisessa urheilu-uutisoinnissa. Nordia Tiedonantoja 1/2002, 64.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012153290

Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791

Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207

Turtiainen, R. 2008. ”Aktiivisen urheilun kantapäillä” – Fanaattisia mediaurheilun kuluttajia kategorisoimassa. Teoksessa K. Nikunen (toim.) Fanikirja - Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 96, 43–71.

Turtiainen, R. 2010. ”Tulos ei päässyt edes teksti-TV:lle.” Miksi vanhanaikainen teknologia on säilyttänyt asemansa digitalisoituneessa mediaurheiluympäristössä? Tekniikan Waiheita 4/2010, 32–48.

https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63977/25285

Turtiainen, R. 2011. YouTube käyttäjälähtöisen mediaurheilun areenana. WiderScreen 14(1–2).

https://journal.fi/idantutkimus/article/view/81970/50718

Turtiainen, R. 2014. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-WS-3-4-2014.pdf

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf

Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.

https://doi.org/10.23994/lk.142494

Turtiainen, R. 2025. Helmarit idoleina ja influenssereina – Naisjalkapalloilijoihin kohdistetut sukupuolittuneet odotukset ja verkkohäirintä. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 73–93.

https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627

Turtiainen, R., Friman, U. & Ruotsalainen, M. 2020. “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch but Also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.