Hae

Add filter Add group

2275 items

Ljunberg, K. F. 1954. Sportjournalistikens målsättning. Vår idrott, 9–10.

Londen, M. 2015. Tidig deadline – livet går vidare. Journalisti 91(5), 20–21.

https://journalisti.fi/artikkelit/2015/04/tidig-deadline-livet-gr-vidare/

Lounasheimo, I. 1955. Nyrkkeily televisiossa. Nyrkkeilijän Joulu 1955, 6, 17.

Lounasheimo, I. 1963. Urheilu – televisio. Salon Viesti (4), 2–3.

Lounasheimo, I. 1986. Vuoden parhaat. Teoksessa A. O. Arponen (toim.) Suomen Urheilutoimittajat 1986. Lappeenranta: Suomen Urheilutoimittajain Liitto, 32–49.

Lounasheimo, I. 2000. Yleisradio juhli Martti Jukolan elämänuraa. Fair Play 33(4), 5.

Luikku, S. 1998. Kaikki muuttuu paitsi urheilujournalismi: "nuorten vammattomien miesten tulospörssi hallitsee urheilusivuja". Liikunta & Tiede 35(3), 30–31.

Luikku, S. 2001. Naisena urheilutoimituksessa silloin ja nyt. Suomen Urheilulehti (26), 12.

Luikku, S. 2002. Hyvää iltaa urheilusta. Urheiluruutu on kuulunut television ja TV1:n katsotuimpien ohjelmien joukkoon koko historiansa ajan. Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän ohjelman formaatti ei ole kaivannut rukkaamista. Urheilulehti (50), 18–19.

Luikku, S. 2002. Maksullinen avoliitto. SM-liiga kilpailuttaa tv-oikeuksiaan suuren maailman malliin. Urheilulehti (11), 14–17.

Luikku, S. 2002. SM-liiga jakaa tv-oikeudet. Urheilulehti (10), 2–3.

Luikku, S. 2016. Paikan päällä. On taas se aika, jolloin olympialaiset täyttävät tv-kanavat, striimit, nettisivut, lehdet ja sosiaalisen median. Urheilulehti (32), 11.

Luikku, S. 2022. Ihminen on kiinnostavampi kuin sentit, sekunnit ja millimoolit, sanoo urheilutoimittaja Harri Pirinen. Journalisti 98(4).

https://journalisti.fi/artikkelit/2022/04/ihminen-on-kiinnostavampi-kuin-sentit-sekunnit-ja-millimoolit-sanoo-urheilutoimittaja-harri-pirinen/

Lukka, J. 1993. Erään suomalaisen urheilijamyytin synty: suomalaisten sanomalehtien vuosina 1922–26 välittämä kuva juoksija Paavo Nurmesta. Turun yliopisto. Suomen historian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Lukka, J. 1997. ’Nurmea kutsutaan turkulaiseksi vinttikoiraksi’. Näkemyksiä 1920-luvun alun suomalaisen sanomalehtikirjoittelun vaikutuksista Paavo Nurmen urheilijamyytin syntyyn. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 247–264.

Lukkari, H. 2001. "Kultamitali, puuro, karamelli, injektioruisku". Innovation och inflation i sportkolumnernas metaforik. Helsingin yliopisto. Ruotsin kielen pro gradu -tutkielma.

Lumpiola, M. 2004. Naisurheilija uhrautuu menestyäkseen, miesurheilijan vaimo uhrautuu menestyksen vuoksi. Retorista analyysia Urheilulehden ja naistenlehden tavoista kirjoittaa menestyneestä urheilijasta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Luomanpää, R. 2003. Lahden dopingtarina Helsingin Sanomissa. Uutisten muodostaman jatkokertomuksen draama-analyysiä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Luotola, J. 2018. Näkyvyys peitossa, ystävällisyys ei. Pyeongchangin talviolympialaiset eivät jää toimittajan mielikuvissa historiaan maailman parhaiten järjestettyinä viiden renkaan kilpailuina, mutta eivät missään nimessä myöskään huonoimpina. Fair Play 51(2), 19.

Luukko, J. 1982. Liikuntakasvatuslehden lukijatutkimuksesta. Liikuntakasvatus (3), 24–26.

Lyytikäinen, V. 2006. Liian kallista vai halpaa futista? IS Veikkaaja (32), 16.

Lyytinen, E. 1996. Urheiluohjelmat. Teoksessa E. Lyytinen & T. Vihavainen (toim.) Yleisradion historia osa 1, vuodet 1926–1949: Perustamisesta talvisotaan. Helsinki: Oy Yleisradio Ab, 103–108.

Läärä, E. 2021. Urheilujournalismin affektiivisuutta käsittämässä: Tapausesimerkkinä Yle Urheilun verkkouutisointi Naisleijonien MM-turnauksesta keväällä 2019. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102262295

Låftman, S. 1976. Idrotten i dagstidningen. Teoksessa Vi som var med. 23 journalistveteraner berättar. Loviisa, 197–210.