Hae

Nurmi, V. 2012. Väite kahden lajin ylivallasta väärä. Journalisti 88(22), 26.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/22/debatti/vaite-kahden-lajin-ylivallasta-v/

Nurminen, A-M. 1969. Urheiluharrastukset ja urheiluohjelmien seuraaminen. Yleisradion PTS-tutkimuksia 13.

Nurminen, K. 2008. Menestys helpotti – arki silti ankaraa. Viime syyskuussa lentopalloa tursusi joka tuutista. Fair Play 41(1), 13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/22/debatti/vaite-kahden-lajin-ylivallasta-v/

Nuutinen, A. A. 1913. Urheilu ja sanomalehtien lukijat. Suomen Urheilulehti (14), 277–278.

Nuutinen, H. 2014. Urheilusivujen tasa-arvon tarkastelua. Helsingin Sanomien kesäolympialaisten aikainen kuvajournalismi ja näkyvimmät tekstit urheilusivujen tasa-arvon heijastajana. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011945

Nyberg, L. 1974. Urheilukielen anglismeja. Helsingin yliopisto. Suomen kielen pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011945

Nygrén, H. 1950. Ulkomaiden urheilulehtiä. TUL jouluna, 7–9, 69.

Nygrén, H. 1987. Suomessa urheilutekstiä paperille 1600-luvulla. Teoksessa A. O. Arponen (toim.) Suomen Urheilutoimittajat 1986. Lappeenranta: Suomen Urheilutoimittajain Liitto, 137.

Nygrén, H. 1987. Älkää ampuko toimittajaa! Ampujainlehti (8), 14.

Nygrén, H. 1992. Väinö Koivula, taustatekijä. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö.

Nygård, T. 1987. Urheilu-uutisten tulo Suomen lehdistöön. Teoksessa T. Nygård, R. Salokangas & P. Tommila (toim.) Suomen lehdistön historia osa 2; Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan. Kuopio: Kustannuskiila, 137.

Nyholm, G. 2023. ”How England fell in love with the Lionesses” : Mediebevakningen av damfotbolls-EM 2022 i ett könsperspektiv. Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper, ekonomi och juridik. Avhandling för magisterexamen.

https://www.doria.fi/handle/10024/187229

Nyholm, T. 2016. ”Nirppa ei pärjää”. Minna Kallasvuo nauttii urheilutoimittajan työn luonteesta ja on ylpeästi ”nipo”. Fair Play 49(2), 19.

Nyholm, T. 2018. Yksi meistä: Taru Nyholm on kunnianhimoinen moniosaaja. ”Vapaana toimittajana työskentely oli alusta alkaen tietoinen valinta”. Fair Play 51(1), 26–27.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2021/

Nyholm, T. 2019. Jukka Rönkä: ”Urheilun viikkolehti on tullut tiensä päähän”. Fair Play 52(2), 19–21.

Nyholm, T. 2019. Se mikä tapahtuu elämässä, tapahtuu myös urheilussa. Fair Play 52(2), 26.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/

Nyholm, T. 2019. Syysseminaarissa teemalla Valmentajat ja media: ”Kritiikki pitää jalat maassa”. Fair Play 52(4), 38–39.

Nyholm, T. 2019. Toimittaja Marko Lempinen heittäytyy työlleen: ”Tutkiva urheilujournalismi on kiehtovaa”. Fair Play 52(3), 11–13.

Nyholm, T. 2019. Urheilutoimittajain Liitto on jäseniensä asialla. Fair Play 52(1), 16–19.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Nyholm, T. 2020. Kamala juttu, mutta juuri siksi niin hyvä. Yle Urheilun Joska Saarinen: ”Sen piti olla aukoton ja sana sanalta mietitty”. Helsingin Sanomien Ari Virtanen: ”Useimmat ihmiset eivät halunneet puhua nimellään”. Fair Play 53(2), 19–22.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/

Nyholm, T. 2020. Kun printtijuttu ei enää riitä. ”Klikkaukset hallitsevat täydellisesti tämän päivän tekemistä”. Fair Play 53(4), 24–25.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/

Nyholm, T. 2020. Miten toimittaja Harri Ahola virittää itsensä EM-kisakuntoon? Fair Play 53(1), 20–21.